9.6.2015

Rakkauskirjeitä ja sorkkaraudan heilutusta

Vähän on kiirettä pitänyt, enkä siksi ole ehtinyt hetkeen päivittämään kuulumisia.

Saimme ensimmäiset vieraat asemalle! Sunnuntaina kaksi rakasta ystävääni tulivat piipahtamaan muutamaksi tunniksi meillä ennen heidän lentonsa lähtemistä.
Esittelimme aseman lattiasta kattoon ja ulkorakennuksetkin käytiin melko kattavasti läpi. Kipusimme myös aseman ullakolle, tuohon pieneen henkilökohtaiseen aarreaittaamme.

Olimme jo aiemmin löytäneet vintiltä vaikka mitä hauskaa, kuten vanhoja koulukirjoja, karkkipapereita ja jopa taulun, mutta tähän mennessä kaikki on jätetty vielä paikoilleen ennen suurempaa inventaariota. Ystäväni sattui kuitenkin löytämään kolme vanhaa rakkauskirjettä vuodelta 1962 ja ne tuotiin alas tarkempaa tutkimista varten.


Seuraavana päivänä satuin mainitsemaan kirjeistä naapurillemme, joka yllättäen uskoi tuntevansa kirjeiden saajan pojan. Upean salapoliisityön jälkeen kävi ilmi, että kirjeiden saaja tosiaan oli tämä naapurimme tunteman miehen isä! Sovimme että asianosaiset voivat tulla noutamaan kirjeitä "kotiin" kun löydetään kaikille sopiva päivä. Meidän aseman ensimmäinen paljastunut rakkaustarina. Ihan tässä herkistyy pelkästä ajatuksesta.

Olen minä tosin muutakin tehnyt kuin selvitellyt naapurin kanssa vanhoja rakkaustarinoita.

Kaikki alkoi siitä kun katselin tuskastuneena taukotilan keittiön laattoja... Ja aloin nakuttelemaan niitä lastulevyjen saumojen kohdalta pois.


Sitten päätin irrottaa työtason ja laatikoston.

Jonka jälkeen sähkömies pääsi katkomaan johtoja pois ja... No, sanotaanko vaikka näin että sorkkarauta lipesi seinään?

Lastylevyn takana oli niin paljon hiirenkakkaista villaa, että niitä pois repiessä kuulosti siltä kuin olisi käynyt suihkussa. Aivan tajuton ropina ja suurin osa pipanoista lensi tietysti purkajan päälle.

Loppujen lopuksi sain kuitenkin aikaiseksi reiän, jonka toisella puolella oli ikäväkseni vanerilevy, eikä ovea.

Kävin asunnon puolelta purkamassa levyn pois ja irroitin vielä yhden sivuttaissuuntaisen pätkän koolausta, jotta aukosta pääsee kulkemaan.

Tadaa! Tuosta osasta seinää tuli kolme täyttä jätesäkillistä villaa.

Ovi on joskus nostettu varsin kovakouraisesti saranoiltaan.

Sain myös heti eilen maanantaina ensimmäisen kerran postia uuteen osoitteeseen.

Postinaisen lisäksi asemalla kävi eilen sähkömies heti aamusta repimässä vanhoja johtoja pois, sekä kylpyhuonesuunnittelija ja remonttimies. Ikävä kyllä näyttää siltä että asemalle saadaan toimiva vessa vasta syksyllä. Suihkuun saattaa mennä pidempään.

Heräsin myös tänään seitsemän aikaan, sillä nuohooja tuli käymään. Luulimme että hän tulee vain vilkaisemaan uuneja ja tekee nuohouksen vasta myöhemmin, mutta lyhyen tovin jälkeen hän alkoi heti nuohoamaan uuneja. Nyt kun vielä saadaan palotarkastaja käymään niin päästään testaamaan tulisijoja. Hyvin kuitenkin käy veto hormeissa.

Viikonloppuna onkin sitten muuttokuorman kuljettaminen vuorossa.

1 kommentti:

  1. Hahaa...olikos se opinahjo johon pyrit, mahdollisesti kirvesmies-talonrakentaja ? Toi rakkauskirjejuttu on vaan niin ihana -sydan- mom

    VastaaPoista