10.9.2015

Saunan taakse tällaiset remontoijat

Olen maailman huonoin perinneremontoija. Ja möllein blogin pitäjä. Oikeasti, kuka kirjoittaa näin harvoin? (Minä silloin kun on kasa koulutöitä ja kotia pitäisi hoitaa, eläimet pitäisi pitää elossa, pihatöitäkin pitäisi tehdä ja samalla yritän taistella miljardia vintin vallannutta olkikärpästä vastaan, JOTKA EI VAAN JUKOLAUTA KUOLE MILLÄÄN! Onneksi ne sentään pysyttelevät pääasiassa kesähuoneessa.)

Takaisin ensimmäiseen asiaan. Tänään heräsin maailman kamalimman yön jälkeen kuuden aikaan ja koska olin suunnitellut aloittavani koulutöiden tekemisen vasta kahdeksalta, minulle jäi yllin, kyllin aikaa pyöriä Internetin ihmemaailmassa. Yritin saada hieman lisää tietoa seinien maalaamisesta huokolevytyksen jälkeen ja eksyin lukemaan makulatuuripaperista. Jollain keskustelupalstalla oli mainittu tässä yhteydessä myöskin ensotapetti, tuo Enson tehtaan legendaarinen seinäpäällyste, jota perinnerakentajat repivät seinistä hellästi ja kiinnittävät toisaalle, sillä uutta ei saa. Samaan syssyyn luin myös pätkän ensopahvista, joka on myös hyvin haluttua tavaraa.

Ja sitten tajusin mitä olen repinyt neliötolkulla tulevan keittiön seinistä suoraan roskalavalle. Hirren päällä kun sattuukin olemaan SEKÄ ensotapettia (parikin kerrosta), ETTÄ -pahvia. Pahvi oli tietenkin täysin päällystämätöntä molemmilta puolilta. Voiko minua tyhmempää ihmistä löytyä tämän maan päältä ja voisiko joku tulla valvomaan purkutöitäni?

Onneksi sentään ehdin tajuta näiden materiaalien olemassaolon ennen kuin olen ehtinyt edes ensimmäisen huoneen purkamisen kohdalla loppuun. Huoh.

Toinen mahdollinen uusi materiaalibongaus on linoleumi, jolla makuuhuoneen lattia on luultavasti päällystetty. Ainakin pinta tuntuu täysin erilaiselta kuin muiden huoneiden muovimatot ja vain makuuhuoneessa näkyy alla olevan lautalattian ääriviivat.

Tämä itse tekeminen on oikeasti välillä aika vaikeaa, kun kaikesta ei joko tiedä tai ole varma, eikä kaikkea välttämättä tajua googlailla jos hakusanakaan ei aina ole tiedossa.

Urpo!

No, on täällä sentään saatu tehtyä jotain, johon ei liity muu kuin lastulevy ja muovimatto. Aloitimme Nikin kanssa tulevan kylpyhuoneen, eli aseman vessojen purkamisen. Nyt kun Ilmanvaihtohirviö on vihdoin poissa, pystyimme poistamaan lastulevyt ja muovimatot vanhan IV-huoneen lattiasta. Alta paljastui toinen pönttöuunin paikka (jonka edessä ja päällä Ilmanvaihtohirviö aiemmin pöhisi) ja huonokuntoinen lautalattia, josta tosin saadaan muutama paikka uuden keittiön lattiaan. Uusi kylpyhuonehan tulee kelluvana rakenteena ja vanha lattia jää piiloon.


Tämän lisäksi otimme jo pari ovea pois saranoiltaan ja saimme yhdessä poistettua yhden oven karmit. Minä poistin toiset tänään ja irroitin pari lastulevyä seinästä ennen kuin seinään 70-luvun myrkyillä liimattu muovimatto vei minusta loputkin mehut.



Jos kuvittelin aiemmin, että muovimattojen poistaminen on jotenkin hankalaa, nauran menneisyyden itselleni. Tuo seinälle liimattu matto oli aivan järkyttävän vaikea poistaa ja alle puolentoista metrin korkeudesta, puolen metrin leveydeltä kiinnitetyn maton poistamiseen vierähti tunti. Pahinta tässä on se, että jäljelle jäi vielä ainakin yksi vuorattu seinä. Se on tuplasti aiempaa leveämpi.


Hyvin on liimat sudittu, Laitinen, Sivonen ja Kukkonen. Sentään edellisen remontin ajankohta selkiytyi näiden huoneiden osalta.


Jottei koko postaus menisi täysin angstin puolelle, loppuun vielä Ilmanvaihtohirviön takaa löytyneet Matin ja Erkin naulakot.

8 kommenttia:

  1. Auts. Ja oletan että Kari ja Osku taisivat auttaa hengen annossa tuon kallisarvoisen materiaalin poistamisessa, auts, auts! Mom

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No, ei voi enää mitään. Tiedänpähän jatkossa mitä tehdä.

      Poista
  2. Enpä ois noita materiaaleja itsekkään tunnistanut! Ja perinnerakentaminen on jatkuvaa oppimista ja kokeilua, ei ne rakennusalan ammattilaisetkaan yleensä sen paremmin tiedä.

    Mut hyvin on lähteny teillä remppa käyntiin! Muistakaa nauttia sen tarjoamasta matkasta, vaikka olette jo perillä määräasemalla! :) Tuollaisella työmaalla tulee monia pieniä onnistumisen hetkiä kun keksii ratkaisuja hankaliin rakenteisiin, tai viimeistelee jonkin kohdan juuri sellaiseksi kuin on haaveillut.

    Vaikka tuollaisen arvorakennuksen korjaamisessa joutuukin olevaan hyvin varovainen, hyvä puoli on se, että se on aikanaan rakennettu kunnollisilla materiaaleilla ja huolella. Ei tuu vastaan tälläsiä räpellyksiä korjattavaksi kuin esm. tässä halpismökissä on tullu..

    http://s17.postimg.org/i155osotb/f29758528.jpg
    (60-luvun timpurin työnnäyte, lienee nauttinut ne kaikki viinapullot jotka on upotettu sokkelivalun sisään..)

    http://s8.postimg.org/gmdxa42v9/SNB15686.jpg
    (ja tässä niiden betonimiesten huippuosaamista, valu joka on metrin matkalla 7-8cm vinossa. Eihän ton ees pitäis olla mahdollista betonilla.. :D)

    Syysterveisin:
    -Johku

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näinhän se taitaa olla, yrityksen ja erehdyksen kautta näitä joitain asioita on pakko tehdä. Tiedänpä sitten seuraavan huoneen kohdalla.

      Yritetään kovasti nauttia, vaikka etenkin kylppärin keskeneräisyys tuntuu häiritsevän päivä päivältä enemmän. Lisäksi olen kehittänyt joulumielen ekaa kertaa sitten lapsuuden, joten kaihertaa nyt jo valmiiksi tuo väliaikainen keittiöntekele, jossa pitää yrittää väsätä ruokia.
      Onneksi tänään saatiin postissa rakennuslupa märkätiloille ja jos kaikki menee suunnitelman mukaan, voidaan aloitella töitä jo viikon päästä. Siis teoriassa ainakin. Käytäntö on ihan erilainen. :D

      Kieltämättä noita kuvia katsoessa tulee mieleen, että onneksi meillä on ollut muutkin kuin tee-se-itse-tekijät vauhdissa! Tai mistä sitä tietää, ehkä Villa Rotankoloakin on ollut tekemässä ammattilaiset, joilla vaan on ollut huono öö... vuosi? :D

      Poista
  3. Onko projekti jäissä, kun mitään tekstiä ei ole tullut pitkään aikaan? Mielenkiinnolla seuraan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Projektin suhteen on tapahtunut tällä välillä etenemistä yhdessä jos toisessakin asiassa. Koulutyöt ovat pitäneet minut kiireisenä, mutta pyrin päivittämään blogia luultavasti jo tällä viikolla nyt kun olen vapaalla. :)

      Poista
  4. Stragula-mattoa kannattaa säästää, jos sellaista löytyy.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitääpä tunnustaa, ettei Stragula-matto ollut minulle entuudestaan tuttu. Pienellä googletuksella voisin kuvitella, ettei sitä löydy meiltä, mutta pitää vielä tarkistaa ennen kuin lähden tekemään mitään makkarin lattialle (se on suurimmalla mahdollisuudella linoleumia tai tuota stragulaa).

      Poista