31.1.2016

Uutta pintaa ja vehnäjauholiisteriä

Kuten edellisestä postauksesta voi hyvin päätellä, tämä viikko on mennyt osittain melko ikävissä merkeissä. Kosahtanut patteri irrotettiin heti seuraavana aamuna ja muovimatto poistettiin. Sen alle ei ollut ilmeisesti päässyt vettä, joten siinä mielessä kävi onni onnettomuudessa.

Muuten täällä on puuhailtu kaikenlaista. Sähköjohtoja ja iv-putkia on asennettu hirmuiset määrät kylppärin ja kodinhoitohuoneen alueelle, pikkuvessaa on saatu taas hieman eteenpäin ja kylppäriä sekä väliaikaista keittiötä yhdistävä pikkuhuone on levytetty suurimmaksi osaksi. Ison vessan seinät on saatu eristettyä ja paperoitua.





Kodinhoitohuoneeseen on aloitettu oven päälle yläkaapin rakentaminen. Ilmanvaihtokone jää kaapin sisälle piiloon ja toiselle puolelle kaappia saadaan säilytystilaa.


Ja sitten niitä herkullisia asioita. Siis niitä joita en uskonut näkeväni ikinä tämän remontin osalta. Pintatöitä!

Suihkun laatoittaminen sujui haastavasta kalanruotokuviosta huolimatta sukkelasti.


Ja koko suihkunurkka näyttää nyt erinomaiselta.


Suihkun lisäksi myös laatalla tehty puolipaneeli näyttää hienolta!



Kyllä sujuu laatoitus näppärästi paikallisilta tekijöiltä!

Oltiin päästy jo siihen pisteeseen, että kattopaneeleita piti katsella. Itse halusin samaa puista helmiponttipaneelia mitä löytyy muualtakin talosta, mutta valmiiksi maalattuna sai vain rumaa MDF-paneelia ja vieläpä VITIVALKOISENA. Ei. Puisten listojen saaminen maalattuna ei vaan onnistunut siinä värissä ja mallissa mitä etsin, eikä meillä ole tällä hetkellä tilaa maalata paneeleita kotona.
Menimme ikkunalista-asioissa käymään luottohöyläämöllämme Enon höyläämössä ja satuin kysäisemään, onko heillä yhteistyökumppanin tiloja tai muuta paikkaa, jossa voisimme itse maalata heiltä hankitut paneelit. Minä hypin riemusta kun omistaja antoi meille luvan mennä viikonloppuna maalaamaan paneelit höyläämölle. Vähän valoa risukasaan!

Sitä olemmekin siis tehneet tänä viikonloppuna.




Maaliksi valikoitui Uulan Into-kalustemaali, jota suositeltiin paneeleihin. Sävyksi valittiin Tikkurilan värikartasta Graniitti.
Koska paneelikaton alle tulee vielä höyrynsuluksi alumiinipaperi, en uskaltanut (tai halunnut) riskeerata kahden höyrynsulun yhdistelmää, joten siksi päädyimme hengittävään öljymaaliin. Lisäksi ilmanvaihto pitää huoneiden ilmankosteuden kurissa, joten maalin kanssa ei pitäisi tulla ongelmia.

Pitää sanoa että tuota Intoa on tosi ihanaa maalata. Aiemmin oikeastaan vain lateksimaaleilla maalanneena (uusia ja uudehkoja rakennuksia) tuo öljymaali tuntui taivaalliselta. Ei haissut, kuivui nopeasti, levittyi hyvin ja teki hirmuisen hyvän pinnan jo ensimmäisellä kerroksella.

Kävimme maalaamassa 14 neliötä paneelia lauantain ja sunnuntain aikana. Aikaa meni pari tuntia kumpanakin päivänä ja homma hoitui kivasti rokkia kuunnellessa.

Myös kodinhoitohuoneessa ollaan edistytty! Puolipaneeli on paikoillaan ja minä tein ensimmäistä kertaa elämässäni vehnäjauholiisteriä ja päällystin 2/3 kodinhoitohuoneen seinistä makulatuuripaperilla (2/3 sen takia, koska iv-koneen kaappi pitää rakentaa loppuun ennen muun huoneen paperointia). IHAN YKSIN!


Käytin makulatuuripaperin liisteröintiin vehnäjauholiisteriä. Sen tekeminen on muuten tosi helppoa ja halpaa. 1 osa vehnäjauhoja ja 9 osaa vettä. Vesi lähelle kiehumista ja helpoimmalla pääsee jauhojen lisäämisessä kun sekoittaa jauhot ensin pieneen määrään kylmää vettä ja lisää tämän seoksen kuumaan veteen. Sitten sekoitellaan vaikkapa sillä luotettavalla mummovispilällä fiiliksen mukaan 10 minuuttia tai pidempään. Koostumuksen pitäisi olla tönkömpää kuin piimä ja juoksevampaa kuin kiisseli. Sitten vaan lätkimään seiniin vaikka ihan ilman jäähdyttelyjä. Ja niin, toimii todistetusti myös vuoden vanhalla vehnäjauholla.


Aloitin ensin huokolevyjen esiliisteröinnillä, jottei alusta imaise kaikkea liisteriä makulatuuripapereista. Tätä tehdessä tosin tuntui siltä että suurin osa liisteristä löytyi minun tukastani tai vaatteista.


Esiliisteröinnin jälkeen oli makulatuuripaperin vuoro. Oli muuten melkoisen haastavaa hommaa roikkua tikkailla ja yrittää saada tapetti tarttumaan seinään eikä minun naamaani. Tukka oli täynnä liisteriä ja seinistä törröttävät putket olivat erityisen haastavia tapetoidessa. Ja niin, oli muuten eka kerta kun minä tapetoin itse enkä vain seurannut vierestä iskän työskentelyä. En myöskään koskaan aiemmin ole joutunut selvittämään limi- ja puskusauman eroa, mutta nyt tiedän senkin.
Silti siellä seinillä ne mokomat vielä olla roikkuivat vielä aamulla.

Vittumainen aloituskohta, huomatkaa kaksi saatanallista ulospäin työntyvää putkenpätkää.

Kulmien tekeminen tuntui olevan vähän turhan haastavaa yksin, etenkin kun kulman vasemmalla puolella oli tarve kolmelle reiälle ja niitä tehdessä piti yrittää katsoa että vuota on suorassa, oikeassa kohdassa ja että kulma on terävä.

Kaikesta rasittavuudestaan huolimatta ihan ok lopputulos.
Mutta ei nyt silti jätetä koko hommaa tähän. Tänään kun oltiin tultu höyläämöltä paneeleja maalaamasta minä jatkoin kodinhoitohuoneen puolelle Uulan Into himmeän sisustusmaalin kanssa. Väriksi valikoitui pähkäilemisen jälkeen Tikkurilan värikartasta Tiffany, joka nyt seinässä näyttää hieman liian vaaleansiniseltä. Toivotaan että väri tuosta vähän tasoittuu, mutta jos ei niin sitten eletään tuon kanssa tai pyöritellään sekaan paneeleista yli jäänyttä harmaata toista kerrosta varten. Tai ehkä tummempi puolipaneeli auttaisi tasapainottamaan tuota sinisyyttä?


Huh.

Lopetan tämän merkinnän vielä pieneen källiin mikä meille kävi. Olemme tilanneet kaikki kodinkoneet jo kotiin ja ne on myös toimitettu. Pesukoneen ja kuivausrummun pienin leveys on 59cm. Kodinhoitohuoneen oviaukko on 57cm. Pitääpä siis katsoa mitä helkkaria tämän dilemman kanssa tehdään, eli miten saadaan vanha ovi karmeineen irti ja takaisin niin että molemmat säilyvät hyvinä.

Bugger.

2 kommenttia:

  1. Hienoa jälkeä olet tehnyt. Minäkin opin tästä jotain; nimittäin tuon makulatuuripaperin ja vehnäjauholiisterin käytön. Kannattaisiko laittaa suurempi ovi siihen kodinhoitohuoneeseen, ettei kohta taas tarvitese olla niiden karmien kimpussa.
    Nämä nyky pesuvehkeet kun eivät eivät kestä pyhätöntä viikkoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukavaa että tässä kirjoituksessa oli jotain uutta. :)

      Kodinhoitohuoneessa on alkuperäinen ovi listoja myöten, joten luultavimmin otetaan karmit irti ja kiinnitetään takaisin ruuveilla, jotta uudelleen irrottaminen onnistuu ilman rautasahaa. :P Olen muutenkin aika nihkeä noiden ovien uusimisten suhteen. Haettiin Hiirolan asemalta kesällä kolme pirun painavaa täyspuista ovea, jotka olisi tarkoitus kunnostaa ja siirtää käyttöön ainakin yhtä 90-luvun oviaukkoa ja yhtä ovetonta aukkoa paikkaamaan.

      Toivottavasti koneet kestää ja jos ei, niin hankitaan korjaaja kotiin. :D

      Poista