3.6.2016

No mitäs täällä vouhotetaan?

Jatketaan siitä, mihin eilen jäätiin.
Voivottelin sitä, että kaikki postaamisen arvoinen tapahtuu samana päivänä. Liebster award, kodinhoitohuoneen paneelien maalaaminen ja Karjalaisen haastattelukutsu. Nih!

Karjalaisen haastattelu saatiin osumaan jo tälle aamulle. Vaikka julkaisuajankohdasta ei ole tietoakaan, voin luvata myötähäpeää aiheuttavia kuvia ja lausuntoja allekirjoittaneelta.

Kuvaajan saapuminen asemalle oli loistava tekosyy siistiä asunnosta suurimmat pölykoirat ja siirtää kaikista pahimmat sotkut jemmaan.
Seuraa harvinaisia otoksia melkein siististä kämpästä (ja yhdestä pienestä Greebosta, siis mustasta möykystä matolla).



Puhtoista, eikö? Ei koiran hännän kokoisia pölypalloja, joita imuroidessa säikähtää koiran pudottaneen pyrstönsä (tosi juttu, näin kävi kuukausi sitten), eikä sohvakaan ole valkoisen kissankarvan peitossa. Tännehän kehtasi ihan mielellään päästää ihmisiä ihmettelemään (vaikka kuvaaminen tapahtuikin remppapuolella).

Mutta nyt se asia, mistä minun piti tällä viikolla alunperin kirjoittaa: Kodinhoitohuone! Katsokaa sitä!


No, älkää katsoko sanomalehtiä lattialla ja tuota yhtä puuttuvaa ikkunalistaa (joka on jo leikattu ja odottaa vain kiinnitystä), mutta katsokaa noita paneeleja! Sama harmaa väri kuin kylppärin katossa, ja istuu kuin nakutettu. Enää puuttuu lamput, katkaisijat, pistorasiat, allas, sivupöytä, kuivausteline(et) ja listojen maalaus. Melkein valmista, siis. (Heh, heh.)


Minulta kaipailtiin kuvia myös pihamaalta ja tässä onkin ollut ihanan aurinkoisia päiviä, joten puutarhan kuvaaminen oli varsin antoisaa.

Syreenipensas on puhjennut kukkaan ja maja on pysynyt varsin hyvänä lehtien painosta huolimatta. Hyttysverkko tuonne sisään on tarkoitus laittaa, jonka jälkeen siellä viitsii oleskella enemmänkin.




Majan pohja on paljon isompi kuin miltä se kuvissa näyttää. Luulen että hyödynnettävän pohjapinta-alan säde on jotain viiden metrin luokkaa. Sinne saisi siis hyvin laitettua pöydän ja pari tuolia.

Moni muukin kasvi on pitänyt tästä keväästä ja alkukesästä.


Vaikka marjapensaita karsittiin roimasti keväällä, se ei ole näyttänyt vaikuttavan niiden marjasadon määrään. Marjoja tulee aivan julmetusti taas tänä vuonna.


Myös raparperi on vauhkoontunut. Olen jo pakastanut sitä, tehnyt kiisseliä ja lahjoittanut pois, mutta se on ja pysyy yhtä tuuheana kuin aiemminkin.


No, siinähän kasvaa. Onhan meillä onneksi pakkasessa tilaa.
Myös vuohenputki on päässyt hyötykäyttöön aamupalasmoothieissa ja sitäkin olisi tarkoitus pakastaa talven varalle.

Tässä kesällä tulee oltua jonkin verran enemmän pihalla ja nyt meidän pihakalusto on alkanut vaikuttaa vähän väsähtäneeltä, joten olen ajatellut maalata sen. Aloitin jo viime vuonna yhden tuolin hiomisella, mutta muiden töiden takia homma jäi kesken. Nyt sain kuitenkin rapsuteltua suurimmat irtomaalit pois ja maalaaminen olisi enää yhden iltapäivän homma.



Tätä kirjoittaessani taivas muuttui tietenkin mustaksi, joten siirretään se maalaus vähän aurinkoisemmalle päivälle.

3 kommenttia:

  1. Jee miten ihana harmaa väri kodinhoitohuoneessa ! Marjapensaat taisivat tosiaan tykätä leikkaamisesta, nyt on voimia tuottaa marjoja talven varalle ! Ja nuo raparperit !!! -mom-

    VastaaPoista
  2. p.otronen@louhi-nalle.fi8. kesäkuuta 2016 klo 8.21

    Hyvä, positiivinen ja realistinen juttu Karjalaisessa!! Ajelen usein Uimaharjun ohi Lieksaan mennessäni ja olen ihaillut vanhaa aseman seutua. Tsemppiä ja menestystä remonttiin. Ja tervetuloa Pohjois-Karjalaan! Päivikki

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon! Vähän jänskätti toimittajan käyminen, mutta hyvähän siitä jutusta tosiaan tuli. :)
      Täällä tullaan viihtymään vielä pitkään.

      Poista